Ruokahävikki

Suomessa heitetään vuosittain roskiin noin 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, ja jopa 61 miljoonaa kiloa tästä hävikistä tulee ravintoloista, lounasruokalista ja kunnallisista ruokapalveluyrityksistä. Jokainen ruokailupaikka tämän jättimäisen hävikin takana on jätelain asettamassa vastuussa oman hävikin kirjaamisesta. Ruokahävikin kirjaaminen Uusi jätelaki astui voimaan vuoden 2022 heinäkuussa, eli jo liki 1,5 vuotta sitten. Laki on merkittävä muutos […]

Vertailussa: Lentopäästöt ja ruokahävikin ilmastovaikutukset Lentäminen on usein keskiössä keskusteluissa kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että lentoliikenne vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja lentoliikenteen päästöihin puuttuminen on yksi tehokas ja tarpeellinen ratkaisu ilmastokriisin hidastamiseen. Kasvihuonekaasupäästöihin kuitenkin vaikuttaa myös moni muu ihmisen toiminta, ja kaikki sektorit mukaan laskien lentäminen muodostaa vain noin 2% hiilidioksidipäästöistä. […]

Hävikkiviikko on liike, joka kutsuu meitä kaikkia tarkastelemaan ruokahävikkiä uusista näkökulmista. Hävikkiviikon ei pitäisi olla pelkästään yksi viikko vuodessa, jolloin yritämme vähentää hävikkiä, vaan sen tulisi olla toimintamallina ympäri vuoden. Tässä artikkelissa tutustumme ruokahävikin haasteisiin niin yksilötasolla kuin esimerkiksi kouluissakin. Paljastamme myös karkeita lukuja ruokahävikistä puhtaina euroina.

Tietoisuus ruokahävikistä ja sen vaikutuksista ovat kasvaneet viime vuosina. Hävikin vähentäminen ja tehokas hävikinhallinta ovat tulleet keskeisiksi tavoitteiksi monille yrityksille, yhteisöille ja yksilöille. Kun puhutaan ruokahävikistä, kaksi käsitettä nousevat esiin: hävikin kirjaaminen ja hävikinhallinta. Vaikka nämä käsitteet saattavat vaikuttaa samankaltaisilta, niillä on kuitenkin eroja tarkoituksessaan ja lähestymistavoissaan. Hävikin kirjaaminen Hävikin kirjaaminen tarkoittaa ruokahävikin tarkkaa mittaamista […]