English
Ehkä arvasit jo vastauksen. Kerrotaan silti vielä muutama vihje.
Se on keskeisin maapallon biodiversiteettiä heikentävä tekijä.
Se on vastuussa kahdeksasta prosentista maailman päästöjä.
Sillä on neljä kertaa suurempi ympäristöllinen vaikutus kuin kaikilla maailman lennoilla yhteensä
Se on harvinaisen typerää.
Ensi kuussa vietetään jälleen kansallista hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Ruokahävikki ei ole kuitenkaan valitettavasti onnistunut samalla tavalla tunkeutumaan yhteiskunnallisen ilmastokeskustelun ytimeen kuin esimerkiksi liikenne tai energia. Osaltaan syy on todennäköisesti myös epätietoisuudessa. Ongelman laajuutta on vaikea hahmottaa ja se voi tuntua kaukaiselta, erityisesti kun se usein näyttäytyy meille usein muodossa ”miljardia tonnia” tai ”160 miljoonaa kiloa”. Tai muodossa ”se on vain pala leipää, pari kurkkua ja hieman kahvia”.
Kun kuitenkin tarkastelemme ruokahävikin mittavia vaikutuksia, ei ole liioiteltua sanoa, että ruokahävikki on yksi suurimmista haasteista, joita maailmamme kohtaa. Huolimatta siitä, että 800 miljoonaa ihmistä kamppailee maailmassa päivittäisestä ruuastaan, noin yksi kolmasosa kaikesta ihmisravinnoksi tuotetusta ruuasta menetetään tai päätyy roskiin. Ruokahävikki on ympäristöllinen, taloudellinen ja moraalinen haaste, joka meidän pitäisi ratkaista, nopeasti!
Yli kolme gigatonnia CO2-päästöjä
Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruokaa toisin.
Sillä aikaan, kun luit tämän kirjoituksen ensimmäistä kappaletta, ruokaa hukattiin globaalisti noin kaksi tonnia, jonka myötä kahdeksan hiilidioksiditonnia vapautui ilmakehään. Ruokahävikki aiheuttaa päästöjä jokaisessa arvoketjun osassa maatilalta lautaselle ja aina kaatopaikalle asti.
Jos ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi maailman kolmanneksi suurin heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 3,3 CO2-gigatonnia eli yli kolmea miljardia hiilidioksiditonnia. Vertailun vuoksi, jos haluamme pysyä Pariisin sopimuksen 2 asteen tavoitteessa, globaalia hiilibudjettia on jäljellä yhteensä noin 900 miljardia hiilidioksiditonnia.
Ja ei, tilanne ei ole helpottumassa. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden sisällä joukkoomme liittyy 2,3 miljardia ihmistä lisää nostaen globaalia ruokatuotantoa jopa 70%. Voimme joko vähentää ruokahävikkiä radikaalisti tai katsoa vierestä, kun globaalit päästöt kasvavat samalla jopa 30%.
Kiinan kokoinen maamassa hyödynnetty turhaan
Joka vuosi tarvitsemme Kiinan kokoisen maamassan tuottamaan sen ruokamäärän, joka lopulta päätyy roskiin. Se tarkoittaa noin kolme kertaa Euroopan unionin kokoista aluetta, josta metsät on hakattu pois, lukuisat eri lajit ajettu jopa sukupuuttoon ja maaperä valjastettu ruokatuotantoon.
Osana ruokajärjestelmää, ruokahävikki onkin keskeisin maapallon biodiversiteettiä heikentävä tekijä. Ruokahävikin myötä kaikki tuotantoon käytetyt resurssit, kuten maa, vesi, energia, menevät hukkaan. Globaali ruuantuotanto käyttää esimerkiksi noin 30 % maailman energiasta, ja tästä osuudesta jopa 38 % käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, jota emme ikinä syö. Tilanne ei ole sen parempi veden suhteen, sillä noin 24% makean veden varannoista menee hukkaan ruokahävikin takia.
Tuhat miljardia vuodessa
Joka vuosi noin 1,6 miljardia tonnia ruokaa päätyy hävikkiin. Tämä maksaa vuodessa maailmalle keskimäärin 1,2 biljoonaa dollaria (eli yli tuhat miljardia dollaria). Pelkästään Euroopan unionissa ruokahävikistä syntyy turhia kustannuksia 143 miljardia euroa vuodessa, suomalaisella koulusektorilla 25 miljoonan euron edestä. Ruuan heittäminen roskiin tarkoittaa rahan heittämistä roskiin. Raha, joka alun perin investointiin tuotantoon, kuljetukseen, pakkaamiseen ja ruuan ostamiseen, menee täysin hukkaan.
Ruokahävikin globaalien kustannusten odotetaan kohoavan jopa 1,5 biljoonaan dollariin vuoteen 2030 mennessä. Samalla yksi yhdeksästä ihmisestä maapallolla menee nukkumaan nälkäisenä.
Kuten sanottu, harvinaisen typerää.
YK ja EU ovat asettaneet tavoitteen puolittaa ruokahävikki 2030 mennessä. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tämän tavoitteen onnistumiseen!
P.S. HoReCa-alan ammattilaiset! Kerromme seuraavassa blogissamme siitä, miten ruokahävikki tappaa myös kannatettavuutesi ja tavoista, joilla voit parantaa tilannetta!
