Vertailussa: Lentopäästöt ja ruokahävikin ilmastovaikutukset

Vertailussa: Lentopäästöt ja ruokahävikin ilmastovaikutukset

Lentäminen on usein keskiössä keskusteluissa kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että lentoliikenne vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja lentoliikenteen päästöihin puuttuminen on yksi tehokas ja tarpeellinen ratkaisu ilmastokriisin hidastamiseen.

Kasvihuonekaasupäästöihin kuitenkin vaikuttaa myös moni muu ihmisen toiminta, ja kaikki sektorit mukaan laskien lentäminen muodostaa vain noin 2% hiilidioksidipäästöistä. Tämän tiedon valossa sen saama huomio mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastonmuutokseen puuttumisessa voikin vaikuttaa suhteettoman suurelta. Mistä loput 98% hiilidioksidipäästöistä tulevat, miksi lentämisestä on tullut ilmastokriisin syntipukki ja tunnusmerkki, ja miten ruokahävikin ilmastovaikutukset suhteutuvat lentämiseen?

Lentämisen hinta ilmastolle

Lentoliikenne on tunnustettu merkittäväksi hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaksi jo pitkään. Vaikka ilmailuala on kokenut valtavaa kehitystä polttoaineiden tehokkuuden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksen osalta jo usean vuosikymmenen ajan, ilmailu aiheuttaa edelleen valtavasti päästöjä ja lentomatkustuksen kysyntä jatkaa kasvuaan. Tästä syystä lentämisen hiilijalanjäljen pienentäminen on edelleen haastavaa ja ongelmasta on syytä puhua.

Lentoliikenteen vaikutuksiin ilmastolle voivat vaikuttaa niin yksilöt kuin organisaatiot ja valtiot. Valtion tasolla tukien ja verotuksen jakautuminen eri liikennemuotojen välille on lentoyhtiöiden toiminnalle ratkaisevaa ja voi ohjata alan kestävämpää kehitystä. Lentoliikenteen kuluttajien näkökulmasta puolestaan niin yksilö- kuin organisaatiotasolla lentopäätös on lentoliikenteen globaalin määrän lopullinen tekijä, josta lopulliset vaikutukset muodostuvat.

Ruokahävikki ja kasvihuonekaasupäästöt

On kuitenkin eräs toinen harvemmin mainittu sektori, jonka ilmastovaikutuksiin niin yksittäisen kuluttajat kuin yritykset ja valtiot voivat vaikuttaa ja jonka kustannukset maapallolle ovat vähintään yhtä hätkähdyttäviä kuin lentoliikenteen, nimittäin ruokahävikki. Ruokaa hukatessa emme heitä pois vain itse tuotetta, vaan tuhlaamme myös sen tuottamiseen, kuljettamiseen ja prosessointiin käytetyt resurssit ja energian. Kokonaisuudessaan ruokahävikki muodostaa arviolta noin 6% maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä on lähes kolme kertaa enemmän, kuin lentäminen.

Ruoan ilmastovaikutuksia lienee lentämistä helpompi perustella välttämättömyytenä. Asia saa kuitenkin eri sävyn huomioitua sen, että neljäsosa kaikista ruoan kasvihuonekaasupäästöistä johtuu syömättä jääneestä ruokahävikistä.

Ratkaisuja ilmastokriisille: Enemmän huomiota ruokahävikkiin

Ilmastonkriisin ratkaiseminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, ja sekä lentämisen aiheuttamien päästöjen vähentäminen että ruokahävikin torjuminen ovat olennaisia askeleita. Keskustelu ja uutisointi lentämisestä aiheutuvien ilmastovaikutusten ympärillä on osoittanut, että aihe on ruokahävikkiä yleisesti huomiota herättävämpi. Lisäksi ruoka on jokaiselle välttämättömyys, minkä takia sitä on usein vaikeampi mieltää ongelmaksi, kuin yksityiskoneilla päivittäin kruisailevien upporikkaiden huvia. Ruokahävikin lukuja seuratessa valkenee kuitenkin nopeasti, että olemme kaukana sen kulutuksesta välttämättömyytenä, ja on korkea aika siirtää osa huomiostamme ruokahävikin ongelmaan ja sen ratkaisemiseen.

Yksilötasolla ruokahävikin vähentäminen tarkoittaa ensisijaisesti kulutustapojen muutosta: oman kulutuksen kriittistä tutkiskelua, kauppalistan optimointia omaan kulutukseen, ja kaiken mahdollisen hyödyntämistä ruoanlaitossa. Yksilöt ovat lisäksi myös aina aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, jotka voivat edistää toimia oman yhteisön, kunnan, tai valtion tasolla kannattamalla ruokahävikin vähentämiseen liittyviä aloitteita.

Ravintoloiden tai kuntien ravintolapalvelujen tasolla puolestaan hävikin vähentäminen vaatii kuluttajien ruokailukäyttäytymisen tuntemista ja valmistettavan ruoan määrän optimointia. Hukka toimii tässä apunasi ja mahdollistaa hävikin analyysin ja jatkuvasti tarkemmat ennusteet käytön myötä.

Lopuksi valtiot ja päätöksentekijät toimivat hävikin vähentämisen puolesta lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi jätelain uudistus tänä vuonna pyrkii nostamaan ruokahävikin vähentämiseen liittyviä toimia pinnalle entistä useamman toimijan silmissä.

Käsittelemällä ruokahävikkiä todellisena ilmastokriisin nopeuttajana voimme ottaa merkittävän askeleen sen lieventämiseksi ja luoda kestävämmän tulevaisuuden kaikille. Jo ruokahävikin ilmastopäästöjen puolittaminen johtaisin suurempiin ilmastovaikutuksiin, kuin koko lentosektorin poistaminen kokonaisuudessaan – ja ruoan kulutuksen voisi kuvitella olevan lähtökohtaisesti helpompaa, kuin täysin ilmastoneutraalin polttoaineen kehittämisen. Tartutko sinäkin haasteeseen?

Lähteet:

https://ourworldindata.org/food-waste-emissions

https://ourworldindata.org/co2-emissions-from-aviation

https://ourworldindata.org/ghg-emissions-by-sector